Koron laskeminen

Eri yhteyksissä on käytössä kaksi tapaa korkojen laskemiseksi, yksinkertainen korko ja koronkorko. Lyhyellä aikavälillä nämä eivät juuri eroa toisistaan, mutta tarpeeksi pitkällä aikavälillä ero kasvaa erittäin suureksi. Käytännön velkasuhteisiin sovelletaan Suomessa yksinkertaisen koron laskentaa. Korkoa korolle -laskelmia käytetään talousmatematiikassa mm. pitkäaikaisia investointeja arvioitaessa.
Yksinkertainen korko
Yksinkertaista korkoa käytettäessä korkoa kertyy vain jäljellä olevalle lainapääomalle. Tällöin kertyvä korko on suoraan verrannollinen laina-ajan pituuteen.

Yksinkertaista korkoa laskettaessa korko R lasketaan kaavasta:
ykskert
missä k on jäljellä oleva pääoma, p vuotuinen korkokanta prosentteina ja t aika päivinä.
Joissain yhteyksissä näkee vuotta lyhyemmät aikavälit muunnettavan vuoden murto-osiksi olettamalla, että vuoden jokaisessa kuukaudessa olisi 30 päivää ja vuodessa siten 360 päivää. Tämä laskentatapa omaksuttiin talouselämässä ennen tietokoneiden keksimistä helpottamaan manuaalista koronlaskentaa. Nykyään sen käyttäminen edellyttää, että kyseessä on toimialalla vakiintunut kauppatapa tai asiasta on erikseen sovittu esimerkiksi luottosopimuksessa. Normaalisti tulee siis käyttää todellisia korkopäiviä osoittajassa ja kyseisen vuoden päivien lukumäärää nimittäjässä, jolloin karkausvuonna nimittäjässä tulee käyttää arvoa 366.

Lähde: Wikipedia