Kotitalousvähennyksen määrä nousi tänä vuonna reippaaasti

Uutiset

Eetu

3 mins

Kotitalousvähennystä voi saada jopa 3 500 euroa vuodessa

Kotitalousvähennys täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Se otettiin käyttöön vuonna 1997 aluksi tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Muualla Suomessa kokeiltiin tuolloin suoran yritystuen mallia. Neljä vuotta myöhemmin tästä kuitenkin luovuttiin ja kotitalousvähennys laajeni koko maahan.

Kotitalousvähennys on valtion- tai kunnallisverosta tehtävä vähennys, joka voi vuodesta 2022 lähtien olla jopa 3 500 euroa vuodessa. Viime vuoteen saakka maksimi oli 2 250 euroa ja kyseinen summa on edelleen maksimi eräissä, myös lainarahalla rahoitettavissa kodin töissä.

Esimerkiksi asunnon perusparannus- ja kunnostustöistä tehtävä vähennys voi olla enintään 2 250 euroa henkilöä kohden. Puolisot voivat kuitenkin vähentää enimmillään jopa 7 000 euroa vuodessa, mikäli maksimivähennyksen kriteerit täyttyvät.

Kotitalousvähennys maksetaan vain työn osuudesta. Yritykseltä ostettaessa maksimivähennys on 40 prosenttia. Näin maksimivähennyksen saa, mikäli maksetussa laskussa työn osuus on 5 875 euroa. Vähennyksen omavastuu on sata euroa vuodessa henkilöä kohden.

Vähennys kannustaa öljystä luopumiseen

Mikäli työtä ei osteta yritykseltä, vaan palkataan työntekijä, voi hänen palkastaan sekä työnantajan sivukuluista vähentää 15 prosenttia.

Kuluvan vuoden uuudistus kotitalousvähennyksessä on kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä öljylämmityksestä luopumisen maksimisumman nousu 3 500 euroon. Vuotuinen omavastuu on tässäkin tapauksessa sata euroa henkilöltä.

Kotitalousvähennyksen voi tehdä kalenterivuosittain, joten isommat projektit voi olla viisasta ajoittaa vuodenvaihteeseen. Vähennys myönnetään siltä vuodelta, jolloin lasku tai työntekijän palkka on maksettu. 

Jos vaikkapa remontti ajoittuu vuodenvaihteeseen, voit hyödyntää kotitalousvähennystä kahtena eri verovuotena maksettujen laskujen mukaan. Omavastuuosuus vähennetään tuolloin molempina vuosina.

Mikäli maksetut verot eivät riitä kattamaan kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan, vähentämättä jäänyttä osaa ei voi siirtää tulevalle vuodelle. Remonttilainoihin voi tutustua tarkemmin aihetta käsittelevässä artikkelissamme.

Kotitalousvähennyksen voi saada esimerkiksi seuraavista töistä: keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden remontointi, omakotitalon kellaritilojen ja saunan remontointi, omakotitalon sähkö-, putki- ja kaapelityöt, ulkorakennuksen maalaus ja turvalukon asennus.

Rakentaminen ei oikeuta vähennykseen

Kotitalousvähennystä voi hakea myös kakkosasunnossa tehdyistä töistä. Näin ollen esimerkiksi lainarahalla ostetun kesämökin remonttikustannuksista voi hyvässä lykyssä saada osan takaisin kotitalousvähennyksen muodossa.

Sen sijaan sijoitusasunnon remontti, uudisrakentaminen tai siihen verrattava täydennys- ja lisärakentaminen eivät ole vähennykseen oikeuttavia töitä.

Myöskään kuntotarkastukset, mittaukset ja tutkimukset eivät oikeuta kotitalousvähennykseen, elleivät ne ole osa laajempaa vähennykseen oikeuttavaa perusparannus- tai kunnossapitotyötä.

Myös kuolinpesä voi saada kotitalousvähennyksen siltä vuodelta, jolloin vainaja kuoli. Kun palvelu ostetaan yritykseltä, on kotitalousvähennyksen edellytys yrityksen kuuluminen ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen voi tarkistaa vaikkapa YTJ-yrityshausta.

Mikäli kotitaloustyön tekee yleishyödyllinen yhteisö, sen ei tarvitse välttämättä kuulua ennakkoperintärekisteriin. Erilaiset tuet voivat kuitenkin poistaa oikeuden kotitalousvähennykseen.

Vähennystä ei saa, jos työsuoritukseen on myönnetty esimerkiksi omaishoidon, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea.

Myös korjausavustus, joka maksetaan valtion tai muun julkisyhteisön varoista sekä sosiaalihuollon ja terveyshuollon palveluseteli, jonka kunta on myöntänyt tai palkkatuki, joka maksetaan työnantajana toimivalle kotitaloudelle poistavat oikeuden vähennykseen.

Näin käy myös ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämän energia-avustuksen tai ELY-keskuksen myöntämän avustuksen pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi osalta.

Vähennystä myös arjen töistä

Kotitalousvähennystä voi saada myös ihan arkisista jokaisen huushollin töistä. Näitä ovat esimerkiksi siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu, silitys ja muu vaatteiden huolto, piha-alueen ja puutarhan hoito sekä lumityöt.

Myös uusien huonekalujen kokoaminen voi kuulua kotitalousvähennyksen piiriin, joten joskus hermoja riipivään kasaamiseen voi palkata apuakin.

Uudemmista, mutta viime vuosina yleistyneistä kodin töistä voi nostaa esiin myös ilmalämpöpumppujen erilaiset huolto- ja kunnostustoimenpiteet.

Myös ne kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin, vaikka vielä hieman luksustuotteen maineessa kulkevan pumpun kunnossapitoa ei moni kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvaksi ehkä mielläkään.

Verohallinnon viime vuoden tilastot kotitalousvähennyksestä eivät ole vielä valmistuneet. Vuonna 2020 myönnettyjen kotitalousvähennysten määrä laski 90 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Laskun syynä oli ennen kaikkea se, että että haetun kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ja työn osuudesta vähennettävä prosenttiosuus laskivat vuoden 2020 alusta. Vuonna 2019 vähennyksen enimmäismäärä oli 2 400 euroa ja työn prosenttiosuus puolestaan 50.