Asuntomarkkinoilla eletään normalisoitumisen aikaa

Uutiset

Eetu

3 mins

Asuntomarkkinoiden ikuisuuskysymys on, onko nyt hyvä aika ostaa tai myydä? Kysymyshän on omalla tavallaan paradoksi, sillä aina ei voi täysin valita, milloin myy tai milloin ostaa. Useimmiten asunto on rahoitettava lainalla, ja lainan hakeminen ei ole mahdollista koska tahansa.

Myynti- tai ostopäätökseen vaikuttavia asioita on useimmilla meistä melkoinen liuta, eikä ”hyvää aikaa”, jos sellaista onkaan, ole välttämättä mahdollista väijyä. Ja ehkä se viimeisen päälle hyvä aika on lopulta yksisarvinen, ei sitä ole oikeasti olemassakaan.

Pahimpien koronarajoitusten aika loi piikin omakotitalojen kysyntään ja muidenkin asuntotyyppien kysyntä hieman syrjemmällä nousi.

Moni jäi etätöihin ja myös vapaa-ajan vietto keskittyi voimakkaasti koteihin. Suomen Kiinteistönvälittäjät (SKVL) omakotitalojen kysyntä on edelleen hyvällä tasolla.

Skeptikot odottavat myös vastareaktiota. Moni ikänsä asunto-osakeyhtiömuotoisesti asunut on toteutti haaveensa omakotitalosta korona-aikana, mutta kun arki iskee kasvoille lumitöiden, ruohonleikkaamisen tai ties minkä räystäänlaiton yhteydessä, saattaa joillekin tulla ikävä tuttua ja turvallista kerros- tai rivitaloa.

Omakotiasumisesta innostuneet ja siihen nopeasti tympääntyneet eivät kuitenkaan edusta mitään merkittivää ihmisjoukkoa asuntomarkkinoilla.

Inflaatio ei maksa enää lainoja

SKVL:n ennuste kolmannelle vuosineljännekselle povasi kesäkuun lopulla asuntomarkkinoiden normalisoitumista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivä aiheutti lyhyen hiipumisen markkinoilla, mutta ne elpyivät nopeasti.

Kohonnut inflaatio on aiheuttanut myös sen, että ihmisillä on halua sijoittaa kiinteään omaisuuteen kuten asuntoihin ja vapaa-ajan asuntoihin. Kevättalvesta oli jopa pulaa myytävistä asunnoista.

Nuorempi väki irvailee suurille ikäluokille siitä, kuinka inflaatio söi heidän asuntolainansa 1970-luvulla ja nyt istutaan toisinaan melkoisen muhkeankin asuntovarallisuuden päällä puoli-ilmaiseksi samalla, kun seuraava sukupolvi ahkeroi aina vaan jykevän velkavivun varressa.

Inflaatio kelaa jälleen huippuvauhtia, mutta tällä kertaa se ei valitettavasti kenenkään velkoja ahmaise. Aika – ja rahapolitiikka – ovat nyt erilaisia. Korot eivät määräydy enää poliittisesti vaan markkinaehtoisesti.

Uudet omakotitalot käyvät kaupaksi

SKVL:n mukaan ylivoimaisesti kovin kysyntä on tällä hetkellä 2000-luvulla rakennetuilla omakotitaloilla. Hyvänä kakkosena seuraavat rivitalot ja näiden vanavedessä vanhemmat, vuosina 1980-99 rakennetut omakotitalot.

EU:n direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta vaanii kuitenkin vanhempia kiinteistöjä, niin omakoti- kuin rivitalojakin.

Uusien rakennusten olisi oltava nollapäästöisiä vuonna 2030 ja vanhoista rakennuksista energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia olisi saatava nousemaan huonoimmasta energialuokasta toiseksi huonoimpaan.

Suomessa tämä voisi koskea jopa 445 000 omakotitaloa rivi- ja kerrostaloista puhumattakaan. Kiinteistösijoittajat ovat jo alkaneet kiinnittää asiaan huomiota, vaikka kyseessä on vasta ehdotus. Näin esimerkiksi maalampöön varautuneet tai varautuvat kohteet ovat muita kiinnostavampia.

Paitsi ympäristösyistä, maalämpö kiinnostelee myös energian kallistumisen myötä. Sen käyttöönotto vaatii taloyhtiöltä omat investointinsa, mutta esimerkiksi keskiverrossa rivitaloyhtiössä sijoitus maksaa itsensä yleensä takaisin alentuineina lämmityskustannuksina.

Etätyömahdollisuus vauhdittaa ostopäätöstä

On tietysti vielä liian aikaista sanoa, muuttiko korona-aika asuntomarkkinoita pysyvästi, mutta SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg näkee, että näin saattaa olla.

– Pääosin korona-ajan aiheuttama muutos asunnonhakijoiden kiinnostuksen kohteissa vaikuttaa olevan pysyvä ilmiö, Mannerberg sanoi kolmannen vuosineljänneksen ennusteessa.

Tässä on kyse ennen muuta isompien asuntojen kaupasta. Moni asunnonostaja on viime vuosina innostunut myös lähellä kaupunkia sijaitsevasta mökkikohteesta, jossa etätyömahdollisuus ei revi koko perheen hermoja kappaleiksi. Jos korona-ajasta voi yhden hyvän asian poimia, niin se on ehdottomasti työnantajien valveutuminen etätyöhön.

Nykyajan tietotyöläisen fyysisellä sijainnilla ei useinkaan ole itse työnteon kannalta tuon taivaallista merkitystä. Tämän toki moni työnantaja ymmärsi jo aiemmin, mutta puolipakotettu etätyö sai jästipäisimmätkin asian oivaltamaan.