Putoaako kulutusluottojen nimelliskoron korkokatto 15 prosenttiin?

Uutiset

Eetu

3 mins

Pikavippien täysin mielivaltainen hinnottelu on taakse jäänyttä aikaa

Takavuosina, kun erilaiset pikavipit rynnistivät toden teolla markkinoille, saattoi lyhytaikaisen lainan todellinen vuosikorko huidella jopa 80 prosentissa.

Lainakohtaiset kulut eivät välttämättä olleet suuren suuria, mutta lyhytaikaiselle lainalle sovittu kiinteä korko nosti todellisen vuosikoron jopa tähtitieteellisiin lukemiin.

Esimerkiksi 200 euron pikavipin laina-aika saattoi olla 30 vuorokautta, jonka jälkeen oli maksettava takaisin 210 euroa. Jos näille ehdoille lasketaan todellinen vuosikorko, se on peräti 80 prosenttia.

Edellä mainitun kaltaisissa lainoissa ei välttämättä ollut muita merkittäviä kuluja, mutta korko oli melkoisen muhkea. Nykyisin laki määrää kulutusluotoille 20 prosentin korkokaton.

Kun koronarajoitukset tuuppasivat talouden syöksykierteeseen ja kasvattivat työttömyyttä kymmenillä tuhansilla, säädettiin kulutusluotoille väliaikainen kymmenen prosentin korkokatto. Se puolestaan tarkoitti sitä, että monelle pienituloiselle ei enää luottoa herunut.

Alle 2 000 euroa kuukaudessa tienaavien luottokelpoisuus romahti. Maltillisemmilla koronatoimilla ja toisentyyppisellä talouspolitiikalla homma olisi voinut hoitua jouhevammin, mutta se on jo toinen tarina se.

Kulutusluottojen kymmenen prosentin korkokatto oli voimassa viime vuoden syyskuuhuun saakka. Silloin palattiin takaisin 20 prosentin korkokattoon, joka kirjattiin lakiin vuonna 2019. Tässä tapauksessa korkokatto koskee kuitenkin vain luoton nimelliskorkoa.

Todellinen vuosikorko on kuitenkin ihan eri asia. Se on tunnusluku, jonka tarkoitus on helpottaa lainojen korkojen vertailua. Se kuvaa todellista vuotuista korkoprosenttia, jonka luotosta perityt korot ja muut maksut aiheuttavat. Todellinen vuosikorko selviää lainaa netistä hakiessa henkilökohtaiselta lainatarjoukselta, joka ei luonnollisestikaan velvoita hakijaa hyväksymään tarjottua sopimusta.

Luotolla voi olla esimerkiksi perustamismaksu sekä kuukausittainen tilinhoitomaksu. Lisäksi luottokorteilla on usein vielä erillinen vuosimaksu, joka saattaa olla useita kymmeniä euroja. Luottokortin voi onneksi saada pienen vertailun avulla todella edullisesti – ilman minkäänlaista vuosi- tai kuukausimaksua.

Mainonta ei saa olla harhaanjohtavaa – todellinen vuosikorko tulee ilmoittaa

Kuluttajansuojalaki vaatii, että kuluttajaluoton mainonnassa on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko, jos mainonnasta ilmenee luoton korko tai muu luotosta perittäviä kustannuksia kuvaava luku taikka muu luottosopimuksen ehtoja koskeva tieto. Lisäksi mainonnasta on tällöin käytävä ilmi seuraavat tiedot:

1) luoton korko ja muut luottokustannukset;
2) luoton määrä tai luottoraja;
3) luottosopimuksen kesto;
4) hyödykkeen käteishinta ja mahdollinen käsiraha, jos kyse on tietyn hyödykkeen oston rahoittamiseksi mainostetusta luotosta;
5) luoton ja luottokustannusten yhteismäärä ja maksuerien määrä.

Lisäksi todellinen vuosikorko ja muut 1. momentissa mainitut tiedot on ilmoitettava mainonnassa selkeästi, näkyvästi ja tiiviisti, ja niiden on vastattava luotonantajan tavanomaisesti tarjoamia luottoehtoja.
20 prosentin korkokatto halutaan pudottaa 15 prosenttiin.

Oikeusministeriön työryhmä esitti sääntelyn tiukennusta maaliskuussa ja se koskisi lähes kaikkia kuluttajaluottoja.

Kulutusluottoa, olipa kyseessä kerta- tai joustoluotto tai luottokortti, kannattaa nimenomaan todellisen vuosikoron vertailussa olla tarkkana.

Pienintä nimelliskorkoa tarjoava rahalaitos ei automaattisesti ole halvin. Ja toisaalta korkeimman nimelliskoron tarjonnut voi sitä joskus jopa olla.

Pieni nimelliskorko saattaa ryöpsähtä ronskiksi todelliseksi vuosikoroksi pieneltäkin tuntuvilla vuosimaksuilla ja/tai laskutuslisillä.

Euribor jälleen plussalla

Kulutusluottojen ja etenkin luottokorkojen nimelliskorkoa määrittää usein kolmen kuukauden euribor, jonka päälle tulee 5-10 prosentin marginaali.

Vaikka asuntolainojen tyypillinen viitekorko, 12 kuukauden euribor, nousikin huhtikuussa vuosien tauon jälkeen plussalle, on sen kolmen kuukauden ”pikkuserkku” edelleen jonkin verran miinuksella.

Kesäkuun lopun noteeraus oli -0,211 prosenttia. Korot ovat kuitenkin kauttaaltaan nousussa tällä hetkellä ja lienee niin, että myös kolmen kuukauden euribor kömpii nollan yläpuolelle tämän vuoden aikana.

12 kuukauden euriborin asiantuntijat ovat ennustelleet olevan vuoden lopussa kahden prosentin tuntumassa.

Kolmen kuukauden euribor on itse asiassa ollut miinuksella hätkähdyttävän kauan. Kun 12 kuukauden euriborin edellinen plus-noteeraus ennen tämän vuoden huhtikuuta oli helmikuulta 2016, on kolmen kuukauden euribor ollut yli nollan edellisen kerran huhtikuussa 2015.
Siitä on yli seitsemän vuotta.

Välissä on ehtinyt siis kasvaa uusi lainanottajien sukupolvi, joka ei ole positiivisia euriboreja omakohtaisesti koskaan nähnytkään.

Meille muillekin on varmaan hyvä muistutella, ettei negatiivisten viitekorkojen aika ole lopulta mikään normaalitila. Jos nyt rahamarkkinoilla sellaista onkaan.