Pikavippien korkokatto asetettiin maksuongelmien ennaltaehkäisemiseksi
Pikavippien demonisoinnilla on pitkät perinteet, eivätkä väitteet ole täysin tuulesta temmattuja – ovathan monet lukeneet pikavippien kohtuuttomista koroista, jotka ovat olleet osasyynä tuhansien ihmisten maksuongelmille.
Epäkohtaan puututtiin toden teolla vuonna 2013, jolloin pikavippien korkolakia säädettiin, ja pikalainoihin liittyviä ehtoja kiristettiin määrittämällä korkokatto.
Korkokattoa on säädetty useampaan otteeseen – 10 % väliaikainen korkokatto oli voimassa vuosina 2020-21
Lakimuutoksen uskottiin poistavan haitalliset lainat markkinoilta ja vähentävän maksuvaikeuksia.
Kyseistä kiristystä ei kuitenkaan pidetty tarpeeksi tiukkana, ja aihetta koskettavaan Kuluttajansuojalain pykälään tehtiin lisämuutoksia, jotka astuivat voimaan syyskuussa 2019.
Tuolloin vakuudettomien kulutusluottojen korkokatto asetettiin 20 %:iin.
Koronaepidemia asetti paineita matalammalle korkokatolle
Korkokattoa muokattiin seuraavan kerran jo kesällä 2020. Koronaepidemia runteli täysin ennalta arvaamatta monen työntekijän ja pienyrittäjän taloutta, ja pikavipeille oli kysyntää.
Taloudellisen ahdingon myötä yhä useampi oli rahan tarpeessa, ja pikavippien kysynnän aavisteltiin kasvavan entisestään.
Ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi varotoimenpiteenä asetettiin 1.7.2020 voimaan astunut 10 % korkokatto, jonka oli tarkoitus olla voimassa 31.12.2020 saakka.
Koronaepidemian pitkittyessä korkokaton jatkamista pidettiin kuitenkin tarpeellisena, ja lopulta 10 % korkokatto oli voimassa aina syyskuun 2021 loppuun saakka. Lokakuusta 2021 lähtien korkokatto palasi 20 %:iin.
Lainat.fi-palvelun avulla on mahdollista kilpailuttaa jopa 30 KSL:n korkokattopykälää noudattavaa palvelua. Lainahakemuksen täyttäminen on ilmaista, eikä velvoita mihinkään.
Korkokatto ja siihen liittyvät säännökset
Pikavippien korot ovat luotonmyöntäjien perimiä kuluja lainatusta rahasta. Kyseessä on myös tulonlähde, jolla luotonmyöntäjä kerryttää itselleen voittoa.
Korkojen pääasiallinen tarkoitus on turvata yritystoiminnan jatkuvuus, mikäli joukosta löytyy asiakkaita, jotka eivät maksa lainaansa takaisin.
Korkotulot ovat myös kyseisten yritysten ainoa selviytymiskeino, sillä palvelut eivät vaadi lainoilleen takaajia tai vakuuksia.
Vakuudettomille kulutusluotoille määriteltiin korkokatto vasta vuonna 2013. Vakuudettomien lainojen yhteydessä perittävät korot olivat näin ollen usein suorastaan hävyttömän korkeita.
Koska koroilla ei ollut minkäänlaista korkokattoa, kasvoi maksuongelmaisen velka päivä päivältä, ja lainasta selviytyminen osoittautui lopulta monen kohdalla mahdottomaksi.
Tästä syystä kuluttajansuojalakiin haluttiin lisätä pykälä, jonka tarkoituksena oli rajoittaa korkojen aiheuttamia maksuongelmia.
Vuonna 2013 kuluttajansuojalakia korjattiin lisäämällä pykälä, joka koski pienten, alle 2 000 euron suuruisten luottojen korkokattoa.
Kyseinen pykälä tuli kaikkien luottolaitosten noudatettavaksi, kun kyseessä oli alle 2 000 euron suuruinen laina.
Korkokatto muokattiin uuteen uskoon vuonna 2019
Koska edellä mainitun pykälän ei todettu pienentävän ongelmaa toivotulla tavalla, laajennettiin korkokattosäädös koskemaan kaiken suuruisia pikalainoja, joustoluottoja ja kulutusluottoja. Kyseinen muutos astui voimaan syyskuussa 2019.
Ensimmäisen korkokattoa koskevan lakipykälän mukaan lainan todellinen vuosikorko sai nousta maksimissaan 50 %:iin (+ sen hetkinen viitekorko).
Keskimääräisesti todellinen vuosikorko oli enintään 51 prosenttia. Vuonna 2019 korkokatto säädettiin kuitenkin 20 prosenttiin.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei lainojen nimelliskorko saa ylittää 20 prosenttiyksikköä.
Lisäksi lainoille määriteltäviä muita kuluja voidaan periä enintään 150 euroa vuodessa. Näiden toimien tavoitteena on pitää todellinen vuosikorko konkreettisesti aisoissa.
Seuraavaksi esittelemme tarkemmin kuluttajansuojalain lakipykälän, joka määrittää korkokaton ja muut kulut. Kyseinen pykälä astui voimaan 1. syyskuuta 2019.
”Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
17 a § (26.4.2019/596)
Luottokustannusten enimmäismäärä
Kuluttajan nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia 20:tä prosenttia suuremmaksi.
Jos kuluttajan on sopimuksen mukaan maksettava muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja luottokustannuksia, näiden määrä ei saa ylittää päivää kohden 0,01:tä prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, muiden luottokustannusten enimmäismäärä voidaan sopia 5 euroksi edellyttäen, että luottoaika on sopimuksen mukaan vähintään 30 päivää. Kuluttajan 2 momentin perusteella maksettavaksi tulevat kustannukset eivät saa ylittää 150:tä euroa vuodessa, eikä luottokustannuksia saa periä kuluttajalta ennakolta pidemmältä kuin vuoden ajalta.
Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo, mitä tässä pykälässä säädetään, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.
Mitä 2–4 momentissa säädetään, ei koske luottokustannuksina pidettäviä vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoituksena on luoton vakuuden arvon turvaaminen.
Jos kuluttaja maksaa luoton ennenaikaisesti takaisin, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 27 ja 28 §:ssä säädetään. Jos luotto eräännytetään, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 35 §:ssä säädetään.”
Mitä tapahtui, kun korkokatto astui voimaan?
Korkokaton tullessa voimaan pikavippien myöntäminen lyhyellä maksuajalla ollut enää lainapalveluille kannattavaa.
Lyhyellä maksuajalla otetut lainat eivät kerryttäneet tarpeeksi korkotuloja. Lainoja tarjonneiden yritysten voitto oli perustunut nimenomaan korkotuloihin.
Lain seurauksena osa pienistä toimijoista sulki ovensa kokonaan, osa löysi puolestaan muut ansaitsemiskeinot.
Monet pikavippejä myöntäneet palvelut päättivät aloittaa tuolloin kulutus- ja joustoluottojen tarjoamisen.
Vuoden 2019 lakimuutos karsi markkinoilta palveluja, sillä lainsäädäntö on sittemmin koskenut myös yli 2 000 euron jousto- ja kulutusluottoja.
Vaikka korkokatto vaikutti suuresti palveluiden toimintaan, tarjoaa osa palveluista vielä kertaluottoja pitkällä maksuajalla ja pienellä, lain mukaisella vuosikorolla.
Positiivisia vaikutuksia kuluttajien talouteen?
Vuoden 2019 korkokattouudistuksen uskottiin vaikuttavan pidemmällä aikavälillä positiivisesti kotitalouksien tilanteeseen.
Tiukemmat vaatimukset ennaltaehkäisevät velkakierrettä, ja luottoja myönnetään paremmilla ehdoilla henkilöille, joiden maksuvalmius on kunnossa.
Koronaepidemian alkuvaiheessa asetettu 10 % korkokatto osoittautui monen lainaa tarvitsevan kohdalla pelastukseksi.
Lainanottokynnys oli taloudellisesti kriittisinä hetkinä matalampi inhimillisemmän korkotason myötä, mutta toisaalta myös kohtuullisemmin kustannuksin.
Lainojen korkokatto pomppasi takaisin edeltäneeseen 20 %:iin lokakuun 2021 alussa, joten mikäli lainaa oli ottanut aivan väliaikaisen korkokaton loppuvaiheessa, saattoivat korkokustannukset nousta merkittävästi.
Yhteenveto pikavippien korkokatosta
Ensimmäinen asetus korkokatosta astui voimaan vuonna 2013. Tällöin kyseessä oli pikalainoille säännelty lakipykälä, jossa rajoitettiin alle 2 000 euron suuruisten lainojen korkokuluja.
Kyseisen lain tarkoituksena oli estää maksuvaikeuksiin joutumista ja rajoittaa koron kasvua lyhyissä lainoissa.
Korkokattopykälä oli voimassa yli kuuden vuoden ajan. Tässä ajassa kävi ilmi, ettei kyseinen säännös ollut riittävän tiukka, eikä se auttanut maksuvaikeuksiin joutumisen ennaltaehkäisyssä halutulla tavalla.
Tästä syystä syyskuussa 2019 astui voimaan uusi, entistä tiukempi korkokattosäännös. Tässä pykälässä korkokatto asetettiin koskemaan myös suurempia lainoja.
Lisäksi korko haluttiin rajoittaa maksimissaan 20 %:iin. Korkokaton lisäksi lainojen vuotuiset lisäkulut rajattiin enintään 150 euroon.
Koronaepidemian myötä korkokatolle asetettiin väliaikaisesti 10 % enimmäisraja heinäkuusta 2020 lähtien aina syyskuun 2021 loppuun saakka.
Lokakuusta 2021 lähtien korkokatto on ollut jälleen vuonna 2019 säädetyn lain mukaisesti 20 %. Korkokaton tarkoituksena on ehkäistä ylivelkaantumista ja maksuvaikeuksiin joutumista.
Pikaluottoihin liittyvistä säännöksistä voi lukea lisää kuluttajansuojalaista.
